Kyllä sen on aiemminkin älynnyt, ettei mitään mahdollisuutta saavuttaa niitä asioita, joita tavalliseen ihmisyyteen kuuluu. Näin on ollut, ja on vielä pitkään, jos muutosta saa jossain vaiheessa asiaan.
Elämän voi rakentaa tietynlaiseksi. Tavoitteita voi saavuttaa. Myös näistä nykyhetken avuja käyttämällä. Mitään elämään liittymistä aktiivitoimet eivät saa aikaan tällaisesta pohjasta ponnistaen.
Ei ihme, että pysähdystä on ollut. Asioiden kelailua ja törmäilyä. Kun törmäillyt, niin siinä käy pääparka koville. Toisaalta rasittaa muitakin. Joten se siitä kelailutarpeiden syistä.
Ei saisi kelailla, eikä saisi olla rasitteeksi. Ei saisi olla. Näin minun ja kaltaisteni tapauksessa.
No, toimia voi, kunhan korjaa jälkensä. Korjaa kuka korjaa. Minusta ollut korjaajaksikaan. Tietyt ihmiset eivät voi kun kuormittaa systeemiä. Sitä tulisi mielestäni myös tehdä, tosin minimointi mielessä pitäen.
Tämmösen tilanteen saa osa ihmisistä perintönään. Voi tehdä mitä osaa, mutta jos perintö on vahva, niin täytyy olla aika lottovoitollisia sattumia, että tilannetta voi viedä johonkin toiseen suuntaan.
Omena ei kauas puusta putoa. Näin, mutta olisipa sanonta myös sinä hetkenä, jolloin asia nähdään asianomaisen vinkkelistä. Puusta on vaikea pudota kauas, ja jos on tietynlainen, niin painetta saa luoda, mutta muu ihmettely on typeryyttä ja sekoa.
Eli uskoisi asiantilain päivittelijä sen sanomansa itse myös. Tämän keskeneräisyyden ympärille ei todennäköisesti kehkeydy mitään rakentavaa käsittelyä. Ei ole kyllä nähtävästi tarkoituskaan. No, harvinaista.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti