Sanat musiikkikappaleessa ohjaavat. Ilman sanoja mielikuvien muodostuminen on vapaampaa. Vain melodia ja rytmi merkitsee.
Toisaalta jos sanoja ei kuule tai ei ymmärrä, on sanojen osuus kokonaisuudessa vähäinen. Laulajan äänellä voi silti olla merkitystä.
Kappaleen monitulkinnallisuus on eräs arvo. Toinen arvo on viedä kuulijalta mahdollisuus tulkita, ja tarjota jokin tietty vastaanottomahdollisuus. Lisäksi näitä kahta tuottamistyyliä voi sotkea keskenään.
Kuulija voi myös itse vaikuttaa siihen, mitä kuuntelee. Haluaako ehkä assosioida vapaammin vailla vahvasti tarjottuja ehdotelmia. Joskus jostain selkeämmästä sanomasta voi olla enemmän etua.
Selkeä yksiselitteisempi sanoma on hyvä, jos haluaa saada potkua jollekin asialle kappaleen avulla. Tai jos ylipäätään tahtoo saada jotain muuta kuin mitä itsellä olisi tapana saada mielikuvien perusteella.
Ilmaisija voi siis säätää ilmaisussa olevien tulkinta-vihjeiden voimaa. Samaa voi yrittää tehdä myös vastaanottaja. Tulkinnan synnyssä suurin merkitys on saattais vastaanottajalla siinä mielessä, että ilmaisija voi pitäytyä loppujen lopuksi "vain" vihjeissä, joiden voi toivoa tulevan oikein tulkituiksi.
Tulkinnallisuuden astetta voi vaihdella myös muussa ilmaisussa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti