Ryhmät, joukot, yhteisöt

Kantapaikan foorumilla aloin tehdä enemmän analyysiä otsikon mukaisesta aiheesta. Jatkan aiheesta täällä. Ajatus lähtee vihapuheesta jota voi pitää epäselkeänä tai tulkinnanvarainen käsitteenä.

V1. Puheilla ei ajatella olevan riittävää positiivista merkitystä. Toiminta riittää. (Eläintaso)

V2. Tavoitteet painavat. Sääntöjä, tai sääntöjen purkua sen mukaan, mikä tuntuu edistävän tavoitteita. Tavoitteena voi olla myös tietyn tilan säilyminen ja vakiinnuttaminen, saavuttamisen ja pyrkimisen lisäksi.

V3. Vapaus vaiheisiin. Mitä vapaasta puheesta, säänöistä tai lähtötavasta seuraa, on oma vaiheensa. Liukumista, siirtymistä ja tilanteiden vaihtumista ei voi riittävästi tietää, eikä ennakoida. Jos päätymiin reagoidaan, reagoidaan edes sen pohjalta, mitä on tapahtunut, ei sokean ennakoivasti. Jatkotavoista ei voida ajatella tiedettävän kovin varmaa, ja puhtaan suuntautumisen mahdollisuutta vaalitaan.

 

P1. Suoralla puheella on hyvää vaikutusta, ja tuovuutta. Puhetta ei saa estää. Kaikkea materiaalia voidaan tarvita, eri tavoin tuotuna. Mikä hyvää, ja mitä enemmän tätä, sen parempi. Tapahtuma luo tarvittavat lisät.

P2. Säädöksiin sotkeutumattomuus. Kun tulkinnallisuus epäselvää, voidaan oikeastaan olla tarkastelematta viestinnän vaikutuksia ja kokemista, koska vastaanottopuoli voi olla mitä vain, mistä syystä vain. Säätötoimet perustuvat tulkinnallisuuteen, mistä ajatellaan pahimmillaan seuraavan loputon suo, ja pelailu, muuten hankaluutta jo valmiiksi sisälläpitävään käsittelyihin.

P3. Linja on P1 koetaan tärkeäksi, tosin tarkoituksena ei saa olla motiivia purkaa patoutumia, tai maalailla tulevia, ketään puheillaan maalittaen, yksin tai isommalla joukolla. Vastareagointi minimoituu.

P4. Linja P1, ottaen huomioon sen, että mielenpahoittaminen tiedetään mahdolliseksi, ellei erityisen todennäköiseksi, mutta sitä toisaalta arvostetaan, jalostavana koettelemuksena. Hankaluus ja ristiriidat, koetaan sen arvoisena, tai suoraan arvokkaana, mutta ilman pahantahtoisuutta. Ollaan lähtemättä ajatuksesta, että keskustelun on oltava aina kivaa.

P5. Linja P1, mutta viestinnästä ajatellaan, että voi aiheuttaa jollekin mielipahaa. Mielipahaa voi syntyä miten vain, eikä näitä voi ennakoida, eikä sen vuoksi puhetta voi rajoittaa liikaa. Kokemukseen perustuen, tietyistä puheista voidaan tietyissä tilanteissa vaieta, ja jos ristiriitoja ilmenee, niitä pyritään lievittämään tarpeen mukaan. Siivoamismalli.

 

R1. Puheelle ja kanssakäymiselle luodaan jotkin säännöt, joita tulee noudattaa, ja joiden noudattamisen ajatellaan takaavan sen, että sopivuus kanssakäymisessä säilyy. Ratkaisut sääntöihin perustuen. Sääntöjä ei muuteta, tai kaikki menee uusiksi.

R2. Päätöksissä noudatetaan harkintaa, ja harkinnanvapautta. Kirjattuja sääntöjä ei tarvita. Tarpeenmukaisuus riittää, ja tilannekohtaiset ratkaisut.

R3. R2, mutta kanssakäymistä on takana ja kokemuksia siitä, ja tämän perusteella ratkaisuissa ajatellaan pärjättävän. Perinteet kantaa, ja niistä voi ammentaa, joten tyhjästä ei lähdetä.

R4. Puheelle ja kanssakäymiselle luodaan säännöt. Ei kerrota sitä, että sääntöjä voidaan soveltaa, tai olla soveltamatta, riippuen tilanteesta. Useimmiten säännöt voivat käydä, mutta jos soveltuvuutta ei ole, ei se estä ratkaisuja. Säännöt ja harkinnanvaraisuus, joustavasti samassa paketissa.

R5. Säännnöt, ja nojaaminen niin, että sääntöjä muutetaan siten, kuin tarpeelliselta näyttää. Kokemus ohjaa, ja eteentulevat tilanteet. Ne viimein varmistavat sen, että säännöistä tulee riittävän toimivat ja luotettavat.

R6. R1, mutta säännöistä voidaan luoda uusi versio / päivitys, jolloin sääntöjen hyväksymiseen reagoidaan sen mukaan, onko sitoutumisvalmiutta vai ei.

 

F1. Tila, jossa pahaa oloa, ja negatiivisuutta luodaan, kanssaihmisiä vahingoittavasti, eikä kanssakäymisen tilasta olla selkeän tietoisia. Asiaan ei olla herätty, tai ristiriitojen syitä ratkaisumielessä, ei pyritä aktiivisesti tarkastelemaan.

F2. Linja, jossa pahaa oloa luodaan tietoisesti. Tähän ajatellaan liittyvän jotain hyvää, kenties kaikkia, tai ainakin osaa kasvattavaa.

F3. Viestinnässä voi hakea hyvää, mutta tähän ei tarvitse mitenkään sitoutua. Vahingoittamistarkoitus ookoo, ja itsessään riittävän perusteltu, jos joku näin ajattelee.

 

L1. F3 viedään kriminaaliseksi.

L2. F3een suhtaudutaan paheksuttavasti.

L3. F3a ei pyritä käsittelemään mitenkään. Aktiivinen poissulku, dissaus.

L4. F3-tason toimista voi laskuttaa, aiheuttaa vapaasti vastaavaa mielipahaa.

L5. F3 nähdään osana elämää, johon jokainen voi päätyä, jonkin elämänpolun jälkeen. Tila voi syntyä epäonnistuneesta asiakäsittelystä, aktiivisesta kuuntelemattomuudesta, tai jostain aiemmasta. Ymmärretään, että yleiskokemus painaa ja asioita ilmenee sen johdosta, mitä on tapahtunut. Tila huomataan, mutta sitä siedetään.

L6. F3-tason tila vaatii aktiivisen haarauttamisen eri ryhmiin.