HISTORIAA
Kerran eräässä yhteydessä tuli
keskusteluun naisten ympärileikkaus. Menin kertomaan, että
kokonaisuudesta johtuu tuollaiset ratkaisut. Ympärileikkauksella on
jotain annettavaa kulttuurille kokonaisuutena. Tähän päätelmään on
tultu. Niin hullulta kun se toisesta kokonaisuudesta katsoen tuntuukin.
Onkohan
sittenkin hyvä, että tiettyjä epäkohtia ei pyritä lopettamaan sen syyn
takia, ettei niitä epäkohtia voi olla yleisesti näkemättä, kun ovat
lähes jokaiselle selviä ja kiistattomia?
Jos asioihin
puuttuminen saadaan aikaan vain selkeillä näytöillä, niin miten voidaan
puuttua asioihin, joista näyttöä ei voi oikein antaa, näyttö voidaan
kyseenalaistaa, tai näytön esittäjää ei tarvitse, eikä oikeastaan edes
saa kuunnella?
Kun jokin selkeä epäkohta jää olemaan,
on olemassaolo merkki siitä, että tekemistä on. Kiillottaminen antaisi
valheellista kuvaa, ja estäisi jossain määrin tarkastelemasta asioita
enempää.
On mahdollista, että pintaloiston aikaan
ylläpidetään suurempia epäkohtia kuin aikana, jolloin kaikki ei ole ihan
selkeästi kunnossa kaikkia ajatellen.
Ei oikein vakuuta.
(26.10.2014)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti