Viime aikoinan kirjoitellut monenlaista Usariin. On ollut hallitusneuvottelua, EUn elvytyspakettikaavailuita, EUta, ja yleensäkin politiikkaa.
Elvytyspaketin hyväksyntä linjattiin perustuslakivalikunnassa tehtäväksi vain eduskunnan selkeällä enemmistöpäätöksellä. Toisaalta perustulakivalikunnan tämä tulkinta oli päätöksenä äänestämisperustainen, eikä yksimielinen, kuten oletus menee.
Perustuslaki kai vähän horjuu, ainakin tietyissä kysymyksissä. Joopa joopa joo. Tuollaista kerrottu.
Mieleen tuli se, että jos muuten koko EUn linjan mukainen toiminta muuttuu, Suomen päätyessä irtiottoon, miten käy EUn vakaudelle, ja millä tavoin puolestaan sen horjutus tulee ongelmaksi, horjuttuajalle.
Teki mitä vain, aina horjutaan. Puoli näissä monella varmaan on tiedossa, sinä parempana. Ollakko osa EUta aiemmassa määrin, vai ei.
Mitä Suomen ratkaisu EUlle oikeasti tekee, sitä emme voi tietää. Voihan olla, että EU kaipaa juuri kipeästi Suomen, eräänlaista herätystä. Ei mitään tajua.
Noin muuten, kun ajateltu, että Suomi saattaa tarvita muiden Euroopan maiden kumppanuutta ja tukea, ainakin jossain, samoin kuin naapureidensakin, koskien ainakin sopivaa talousyhteyttä ja globaalioloja, niin ...
Mitenhän hyödyllinen, EU-valtioita ajatellen yleisesti on tämä liitto, jota nyt eletään? Tuoko siinä määrin etua, että järjestelmän kustannus kannattaa?
Entä jos Euroopan maat hyötyisivät enemmän vapaamuotoisemmasta kanssakäymisestä, toistensa kanssa? Mitä tarkoittaisi?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti