Kaikki menee yleensä sykleissä. Näin siis etenkin tarpeiden kohdalla. Kun jokin tarve on polttava, täytyy kutsua ehkä noudattaa.
Hengitys on selkein, ja jos se lakkaa, lakkaa elämäkin. Moni tarve ei ole näin polttavan vaativa, mutta merkitystä voi olla vähemmin akuuteillakin asioilla kuin hengitysilma.
Ruuan tarve vaihtelee nälästä täyteen kylläisyyteen. Näin saman päivän aikana. Ruuan tarve ei kuitenkaan ole yhtä polttava kuin nesteen tarve. Ruuan saannin voi lopettaa useaksi päiväksi, jos on yhtään vararavintoa.
Unta tarvitsee myös paljon viikon aikana. Toisaalta siitä voi yksittäisinä öinä tinkiä. Elimistö ottaa unen vaikka väkisin, jos tarve on polttava. Tiedätään, ettei pientä nukahtelua voi estää väsyneeltä, vaikka häntä yritettäisiin valvottaa vaikka miten.
Entä jos jokin tarpeen vähyys- tai kylläisyysjakso tulee myös vaihdella? Tarkoittaisi sitä, että jos vaikka ruokaa tai unta saisi tietyn aikaa sopivasti tarpeen mukaan, niin näitä tyydyttymisiä tulisi saada sopivissa sykleissä myös tarpeeksi vähän?
Jos ruoka- tai univajejakso rytmittääkin jotain, mikä on myös tarpeellista? Onko vajejaksoilla jokin merkitys?
Ainakin paastosta on epäilty, että se sopisi joihinkin tilanteisiin. Vie elimistön säästöliekkitilaan, ja säästörytmi voi olla tarpeellinen mm elimistön puolustuksen kannalta.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti