Voimaa köyhyydestä

Olen velkaa noin viisikymppiä. Takaisinmaksulla ei ole kiirettä.

Oleellisinta on, että talouteni on pitempää aikaväliä ajatellen kuralla. Maaliskuussa on hammaslääkäri, ja kannattaa jo tässä vaiheessa ottaa huomioon tulevan laskun maksaminen.

Päätös on, että lopetan rahan käyttämisen. Jotain pientä terveysruokaa halvalla, kuten lanttuja, porkkanoita, kaalia, appelsiinejä, ... Loput leipäjonosta.

Matkat keskustaan jalalla ja takaisin bussilla. Keskustareissut minimiin, sillä paluumatka on 2 euroa. Viikonloppuna ei voi ehkä jäädä kotiin, joten viikossa voi matkoja tulla jopa kolme. Tarkoittaa noin 25 euroa kuussa. Melko kestämätön juttu.

Kun rahaa on vähän, niin on pakko priorisoida asioita paljon. Kun vähät rahat kuluttaa, niin oikeasti se kulutus on sijoittamista. Tarkoin harkittua sijoittamista, joskin tuotto tulee aika suoraan.

Kun sijoituksella on selvää tarvetta, niin sitä kautta saatu vaikuttaa aivan toisella tapaa. Viime lauantaina päätin sijoittaa yksinolovaiheessa kaupungilla käyntiin. Bussimatkat 4 euroa ja biljardi noin 5 euroa. Vedet tarjosi ravintolassa rahavalmis kaveri.

Viime lauantai: 9 euroa. Tyyris oli reissu ja siihen loppurahat menikin. En jäänyt katumaan.

Pitemmän päälle on tavoite se, ettei osta mitään. Vuokra on pakko maksaa ja jotain laskuja. Vain terveellistä ruokaa kannattaa ostaa jonkin verran. Vähäinen ruuankulutus on muutenkin terveellistä.

Jos rahatalous kääntyy parempaan, kannattaa yrittää säilyttää minimieläminen. Ei osta mitään. Ei käytä pääsääntöisesti palveluja, joissa tarvitaan rahaa. Pöytätennis on halpa laji. Tenniksessä maksaa pallot maltaita. Suliksessa aidot sulat pannaan. Jne.

Muutos rahattomaan tai lähes rahattomaan talouteen kestää. Sopeutuminen on hidasta. Samoin kuin muussakin säätämisessä, joka kohdistuu itselle tuttuihin asioihin.

Rahamaailma on kyseenalainen. Siitä kannattaa yrittää olla pois. Ehkä suurin peruste on se, ettei tiedä mitä se oikeasti tarkoittaa.

Sellainen käsitys, ettei taloutta tiedä kukaan. Liekkö tarkoituksella niin vaikeaa, että tavallinen ihminen voi olla vain mukana, eikä tiedä sitä, missä on mukana. Mahdollisesti edesvastuutonta, vaikka toista kuvaa luodaan.