Kirjoituksissani alkaa esiintyä yhä enemmän selkeämpää analyysiä. Analyysien taso voi olla mitä vain, ja käytetyt rakennelmat myös aika itsetekoisia. Silti, avartavaa ja kivaa ainakin itseä ajatellen.
Jonkin verran selkeät analyysit vaativat aivojumppaa. Vähän kuin koodaisi aukotonta järjestelmää, ja tosiaan osasilla (käsitteet), joiden ei ole tarkoitus ollakkaan täysin aukottomia. Joten pientä haastetta.
Toisekseen tietokoneohjelmoinnissa koodin voi testata kääntäjällä ja toimivuudesta saa tietoa ajamalla ohjelmaa. Kun kirjoittaa rakennelmat tavallisella kielellä, niin vaikka yrittäisi selkeästi panostaen aukottomuuteen, niin vaikeampaa. Johtuu tosiaan siitä, ettei omia tekstejä voi testata tehokkaasti. Toisaalta teemat on laajemmin elämään liittyviä, eli ei niin rajattuja.
Vapaalla äidinkielellä kirjoittaessa toteutuu kuitenkin jokin loogistuminen. Oppii näkemään yhä paremmin yhteyksiä asioiden välillä. Kieleen ja asioihin saa parempaa otetta.
Esim matematiikka on tavalliseen kieleen nähden melko yksiselitteistä. Matematiikkaa on varmaan laajasti ottaen vaikea saada hyvään hallintaan, mutta luonnollisen kielen käsitejärjestelmissä samanlainen aukottomuus on utopiaa.
Äidinkieli virittää systeemin, joka on helpommin monimuotoisempi. Jotenkin sitä alkaa nykyään ajattelemaan, että mitäpä jos tavallinen kieli onkin sittenkin enemmän kehittävää kuin se matematiikkaan kuuluva kuvauskieli.
Tavallisen kielen käsitteet luovat mitä erilaisimpia suhteita toisiin ympärillä oleviin käsitteisiin. Suhteiden määrä suorastaan räjähtää. Lisäksi kielen käsitteet ovat melko liikkuvaa ainesta.
Perusmatematiikka tuntuu siis jotenkin palikalta, vaikka haasteiselta pitemmälle tavoiteltaessa. Jos perusmatematiikan avulla tulisi rakentaa todellisuudesta kattavia kuvauksia, niin silloin rakennelmat olisi tietysti aikasen mittavia.
Tavallisen kielen keskeneräisyys pitää sisällään sen edun, että kunkin käsitteen tulee olla kohtuu-johdonmukainen vain suhteessa siihen käsiteavaruuteen, joka on ko kielessä. Tavallinen kieli on usein tuota riittävästi, ja vaikka sitä epätäydelllistä kieltä käytettäisiin lisää oikoen.
Tavallisen kielen keskeneräisyys on karkeudesta johtuvaa. Karkeus ei ole ihmisaivoille ongelma. Vaikka kielen osaset eli käsitteet eivät muodostaisi ristiriidatonta kokonaisuutta koskaan, ei ongelmia ole, ellei erikoisvaateita tarkkuudelle.
Nykyään saatan ajatella jopa niin, että tavallinen intuitiivinen kieli on jotain, mistä ei saisi liiaksi poiketa. Vain intuitiivinen kieli tulisi olla se, jolla on selkeä painoarvo. Matematiikka ja muu yksioikoisuus voivat olla ongelmallisia, ja saada aikaan epäsuotuisaa aivojen organisoitumista. Siis jos liiallisessa määrin painottunut.
Matematiikan sanotaan terästävän ajattelua. Ehkä, mutta rinnalla tulee olla ehdottomasti se luonnollinen kieli, ja vahvimmin painottuneena.
Kielten tärkeyttä voi minusta perustella hyvin silläkin, että kielten hallinta on oikeasti vahvasti sidottu aivojen rakenteeseen. Harjoittamalla luonnollista kieltä, matematiikkaa, jne, muovaamme suoraan aivojamme.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti