Olioiden tanssi

Riippuu aiheesta se, miten asioita yhdistellään toisiinsa, ja mitä aihe saa ympärilleen. Toisaalta yhdistelyyn vaikuttaa se, kuka yhdistelyä ja kuvausta tekee. Yhdistelyn erilaisuutta aiheuttaa myös menettely ja lähtökohdat, joista käsin jotain rakennellaan.

Samakin ihminen voi yhdistellä samoja aiheita hyvin eri lailla, jos käsittely tehdään vaikka kokemastaan hyödyllisyyden vinkkelistä, tai jonkun ryhmän asioita ajaen, tai jos asioita pyritään vaikka kuvaamaan tieteellisemmin tai objektiivisemmin. Kyseessä on siten tarkoituksen erilaisuus.

Kasatun rakennelman syntymisen voi siis tiivistää tarkoitukseen. Tarkoitus vaihtelee eri tekijöiden perusteella. Tarkoitus ohjaa sitä, mitä asioita liitetään mukaan, ja millä tavoin.

Tarkoitus on aina jonkun tarkoitus. Erona voi mainita sen, onko tarkoitus oma, väsääkö joku jotain toista varten, tai muodostuuko tarkoitus jotenkin yhdessä dialogisesti.

Tarkoituksen voi myös jakaa sen perusteella, onko sillä ajallisesti miten pitkäaikaista pysyvyyttä. Tarkoitus voi olla johonkin yksittäiseen tilanteeseen liittyvä, ja samanlaisia tilanteita ei ehkä synny toistamiseen. Toisaalta samankaltaisia tilanteita voi toistua, jolloin samankaltainen tarkoitus voi toistua.

On myös erotettavissa tarkoitusta määrääviä tekijöitä, ja riippumatta siitä, kuka ja ketä varten asioita rakennellaan. Ehkä silloin voi tarkoituksen tiivistää siihen, että kasaamistyö voidaan tehdä ketä tahansa ihmistä varten vain, eli tarkoitus sopii yleisemmin.

Edellinen henkilöstä riippumaton tarkoitus perustuu sille, että löydetään asioita, joita kaikki jakavat. Puhutaan vaikka yhteisistä nimittäjistä. On yhteistä, jonka puitteissa voi rakennella kaikille sopivaa.

On myös meistä riippumatonta, ulkopuolisempaa kaikille sopivaa näkemystä maailmaan. Ehtona toki havaintojen tekijöiden tietty yhtenäisyys, jonka puitteissa yhteisesti jaettavaa näkemystä voi hakea.

Eri asiat näyttävät suhtautuvan toisiinsa jonkin muun kuin havaitsijan tekemän yhdistelytaipumuksen perusteella. Tai selkeämmin sanoen on havaitsijasta riippumattomia asioita ja näiden välisiä suhteita, ja tarkastelija voi myös päästä selville näistä niin, että joitain näkemyksiä voi jakaa useampi tarkastelija.

Luonnossa eliöt (ihminen mukaanlukien) muodostavat omia havaittavia rakenteita, ja toisaalta fysikaalisesti ajateltu maailma toimii tietyllä tapaa, ja järjestystä ja järjestymistä koskevia lainalaisuuksia on mahdollista havaita.

Vain tiedostaviin tai tarpeita kokeviin toimijoihin (A=actor) voi liittää jonkin tarkoituksen (T) ja tarkoitushakuisuuden (TH). Asioita (M=material) yhdistyy A:n päässä yhdistelylogiikalla L, ja tarkoitus voi olla vaikka luoda jokin kuvaus jostain, esim omaksi selkeytykseksi, muille välitettäväksi, tai jonkun toiminnan pohjaksi.

Jos asioita yhdistyy käytännön maailmoissa tarkastelijasta riippumatta, niin jonkin luonnonvoiman on oltava taustalla. Asioita on tapana järjestellä vain niiden, joiden katsotaan olevan toimijoita (A).

Koska luonnossa esiintyy jotain järjestelyä lähes jokaisen materiaalisen olioon liittyen, on esim jokainen massaolio jokin vaikuttaja, ja vaikutuskanavana on mm se, jota ihminen kuvaa gravitaatiolla ja siihen liittyvällä.

MM gravitaatio on yleisemmin ottaen sidos tiettyjen olioiden (massaoliot) välillä, eikä sidoksesta voi sanoutua irti massaolioihin kuuluvat, joskin sidoksen voimakkuutta voi joskus säätää, ja se tapahtuu etäisyyttä säätämällä.

Massaolioilla on taipumus rakentua suhteessa toisiinsa, ja oikeasti taipumus viittaa vähän kuin A:n liitettyyn tarkoitukseen. Tarkoitus toteutuisi hieman eri lailla, eli tällä kertaa jotenkin selkeästi, ja tuohon tapaan voi luoda A jopa selkeän mallin.

Herää tietysti se kysymys, että mitä kaikkia taipumuksia luonnossa voikaan esiintyä myös muilla kuin perinteisemmin ajatelluilla toimijoilla. Oli ne taipumukset mitä tahansa, niin jos maailma on jotenkin järjestäytynyt, niin se järjestäytyminen on noiden taipumusten summa.

Kaikkeus on ajateltavissa niin, että on olioita, ja niiden välisiä sidoksia. Yksittäinen olio voi olla yhteydessä toiseen, tai toisiin olioihin, useamman kuin yhden sidoksen kautta.

Kukin olemassaoleva olio on sidosverkossa enemmän tai vähemmän surffaileva. Olioita voi luokitella mm sen mukaan, miten kykeneviä ne ovat liikkumaan sidosverkossa.

Kai se yksittäisen olion liikkumiskyvykkyys on merkki siitä, miten moninaisia ja erilaisia ovat ne yhteydet, joihin olio on liittynyt.

Jos jotain olioyhteyttä voi säätää, niin säätämiskyky perustuu jollekin toiselle olioyhteydelle. Positionmuutosta saataisiin aikaan vain jostain sopivasta tukioliosta ponnistaen.

Millainen olio on sitten liittynyt mitenkin monen yhteyden kautta toisiin olioihin? Mistä johtuu se, että liittymisyhteyksien määrä vaihtelee oliosta toiseen? Ihminen on tässä mielessä huomattavasti levottomampi liikuskelija kuin vaikkapa Maata kiertävä Kuu.

Kukin olio toteuttaa varmaan liittymisensä niiden yhteyksien määräämänä, joihin on rakentunut. Kun olion liittyminen riippuu muista säätöä hakevista olioista, niin yhden säätäminen vaikutta toisiin säätämiseen sidottuihin olioihin.

Seurauksena on olioiden tanssi. Kun yksi vie, muut vikisevät enemmän tai vähemmän riippuen siitä, miten isosti kuuluvat viejän lähipiiriin. Kaukaisemmatkin vaikuttuvat jotain kautta.

Eikä jää vaikutuksetta se viejäkään, sillä kun hän liikkuu, liikkuu ehkä kaikki jonkin verran, ja kun muu maailma liikkuu, ei se voi olla puolestaan vaikuttamatta aloittajaan. Ja kuka on toisaalta viejän sysännyt liikkeelle? Entä sysääjän?

Ehkä olioiden tarkoitus on löytää lepo. Mitä suuremmat ovat liittymiset muihin, sen vakaampaa on olla ympäröivässä syleilyssä. Jos yhteyksiä on vähän, ei voi kuin olla kahmaistu milloin mihinkin.

Tai mitäpä väliä on olion toteutella sitä, mihin ei ole yhteydessä. On toisarvoista ja ohimenevää. Jos on osa jotain, niin se on enemmän tarvitsijan asia. Kun omat yhteydet toimii, ja lepo niiden suhteen, on olemassaolon tarkoitus ehkä täytetty.

Kukin hoitakoon tarpeelliseksi katsomansa. Eiköhän siitä jotain synny. Ehkä ei mitään pysyvää, vaan tanssia olisi kaikki. Mitä sitten on se musiikki, jonka mukaan mennään? Ja kuka on musiikin säveltänyt? Musiikki soi, ja luomakunta pyörii. Ehkä tanssi luo musiikin, ja musiikki puolestaan tanssin.

No, edellinen kappale oli jo täyttä höttöä. Voiko sitä arvioida jotenkin, eli edellisellä arvelulla onko jotain arvoa? Entä mikä voisi olla em arvelua parempi? Sellainen, josta voi päästä vähän parempaan kaiken kuvaukseen?