Pähkäillen piippuun

Jos vihdoin voisi omistaa yhden kokonaisen päivän kirjoittamiselle. Huomenna. Kävisi vain punttisalilla. Sekin haukkaa melkoisen aikasiivun. Ehkä ei voi kuitenkaan luistaa, sillä seuraavaa kertaa siinäkin saa varmaan odotella, jos jättää väliin.

Viikolla kirjoitin erästä juttua. Se jäi luonnosvaiheeseen. Alkoi väsyttää, ja teema oli paljolti uutta ja uudella tyylillä lähestyin. Aivot meni vähän jumiin. Oli untakin melko vähän takana. Seuraava yö meni myös ihan jumiunia nähdessä. Oikeasti koin olevani yöllä rasitustilassa puskiessani jotain eteenpäin.

Kai se on niin, ettei aivoja tule päästää sippikuntoon. Vaikeissa aiheissa saa yrittää veivailla, mutta se ei välttämättä ole aina huono ajatus. Kunnon esteet voivat tehdä tehtävänsä, vaikkei niissä suoria tuloksia saisikaan. Mitähän kivaa sitten saa sellaisen pulman pohdiskelussa, jota ei käytännössä saa ollenkaan eteenpäin pohdinta-aikana? En osaa äkkiseltään sanoa.

Väsyneenä ei selkeisiin jumikillereihin ehkä kannata puuttua. Kun syventyy, voi olla, ettei osaa enää erottaa vasenta oikeasta.

Entä jos saa itsensä jumiin valvomalla ja itseä ajatellen liian haasteellisella aivotyöllä? Miten voi saada päänsä selväksi ennen nukkumaan menoa, koska uni voi olla jumituksen jälkeen yhtä jumetuksellista. Ainakin itse havainnut. Enpä osaa vastata edelliseenkään kysymykseen.

Mieleen tulisi se, että tekee jotain palauttavaa. Vähän kuin raskaan treeniosion jälkeen. Jos saa itsensä hapoille, niin olen huomannut, ettei kannata jäädä paikalleen, vaan kannattaa hiukan kävellä, niin elimistö normalisoituu nopeammin.

Piiputuksen jälkeen voisi ehkä ajatella jotain ihan kevyttä, mutta että selkeästi jotain vapaata olemista enemmän. Jos totta, niin mihinkähän perustuu? Ehkä väsymysjumi on sitä, että on saattanut itsensä jonnekin, josta ei enää ole paluuta nopeasti. Pysähdystä tehokkaampaa olisi vähän "hölskyttää" päätä, eli vedellä jotain pientä vastusta.

Taas on kello jo melko paljon, mutta nyt ei kannata nukkua, sillä uni on taatusti huonoa, ja tällä kertaa liian syömisen takia. On siis kirjoitettava, koska ei tässä muukaan oikein vedä. Kevyttä oli kirjoittaa tätä, vaikka ei ihan energiat maksimissaan.