Nyt sytytti. En pysty kotona tekemään oikein muuta kuin nukkumaan, syömään, kuuntelemaan musiikkia, kirjoittelemaan ja selaamaan nettiä.
Käytännössä en pysty esim lukemaan lehtiä. En myöskään kirjoja. Puhumattakaan muista taloustöistä. Tai sitten jonkin uuden aloittamisesta.
Jos joku on paikalla, tai ehkä tulee käymään, niin voin siirtyä myös niihin toimiin, joita en yksin kykene tekemään.
Kodin ulkopuolella olen sitten useimmiten jonkinlaisessa joukossa. Ellen ole vaikka kävelyllä.
Eiköhän tuosta voi jotain johtopäätöstä jo tehdä. En pysty olemaan yksin. Tarvitsen aina jonkun seuraa. Miten tämä on mahdollista?
Entäs jos oppisin pitämään yksinolosta? Yksinolon välttäminen menee usein edelle, vaikka aina ei olisi kovin kaksista yhdessä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti